Ensimmäinen kuvataiteen tunti. En tiedä on kuvataide oikea sana kuvaamaan tunteja, mutta näin se ainakin lukkarissa lukee, joten mennään sillä.
Tunnilla tehtiin kolme erilaista harjoitetta sekä opettaja kävi läpi teoriaa. Teoriassa tuli muutama asia esille, osasta oltiin puhuttu jo aikaisemmilla kursseilla ja osa tuli aivan uutena asiana.
Tässä muutamia käsitteita, joita kävimme läpi:
-menetelmäoppaat
-ohajuskansio+toimintamalli
-esteettömyys kasvatus
-esteettiset arvot
-sadutus, dialoginen menetelmä
-narratiivisuus, tarinallinen menetelmä
-ohajuasvälineet; kuvat, esineet, luonnonmateriaalit
Päivä aloitettiin ensimmäisellä harjoitteella. Harjoitteessa tuli valita pöydältä yksi paperi. Kaikki paperit olivat siis maalattu eri värisiksi. Ohjeena valintaan oli mikä kuvastaa viime viikon tai koko syksyn mukavaa asiaa.
Tässä kuva kaikista väripapereista, joista valitsin..
..tämän. Tarinani kuului seuraavalla tavalla: "Syksy on ollut aika tasapaksua kuin tämä väri, mutta viime viikon mukavin asia oli, kun perjantaina tentti oli ohi ja tressitaso hiukan laskenut. Perjantain kruunasi viikonlopun vietto Kainuussa."
Seuraava harjoite oli valita kuva pöydältä mikä kuvastaa sinusta luovuuttu, milloin olet luovimmillasi ja millaista on luovuus. Sai valita useamminkin kuvan jos halusi. Itse valitsin..
...nämä kuvat. Tarina meni näin "En koe olevani hirveän luova ihminen. Mutta koen, että olen luonnossa, hiljaisuudessa ja rauhassa, luova, ehkä jollain tapaa. Laituri kuva siksi, että nään isässäni luovuuden. Hän tykkään rakennalla paljon itse ja teimmekin omalle mökilleni laiturin yhdessä."
Kolmas ja viimeinen harjoite oli valita kuvista sellainen, joka kuvasti sen tunnin jälkeisiä fiiliksiä ja millä fiiliksellä tulee seuraavalle tunnille. Valitsin kuvakseni...
...tämän kuvan. Fiilikset olivat aamusta vähän "jäiset", mutta auringon paisteessa pikku hiljaa alkaa lämpeämään tällekkin kuvataiteelle ja paljon paljon puhutulle luovuudelle.
Ensimmäinen kuvataiteen tunti oli toisaalta oikein kiva. Tehtävät ripoteltuna pitkin tuntia piti hereillä, ja tämä osallistava on aina kivaa. Sekä tykkään itse henkilökohtaisesti näistä kuvien käytöstä, koska on ehkä jollain tapaa helpompi ilmaista itseään kuvan kanssa ja sen avulla kuin ilman.
Iso plussa opettajalle on se, että hän ei pakota tekemään harjoitteita tai juuri muutakaan. Muutamilla toiminnallisilla tunneilla tämä pakottaminen saa ihmisten v -käyrän nousemaan ja kiivastumaan. En itse koe mitäänkään hyväksi tavaksi opettaa pakottamalla tekemään, jos ei henkilö itse halua, eikä hänellä ole mitään mielenkiintoa asiaan, silloin se on niin pakkopullaa ja ahdistavaa.
Pakottamisesta ja ahdistuksesta huolimatta, mukavaa viikkoa!
Saara
